Näyttelijäliitto vaatii esittävien taiteilijoiden oikeuksille riittävää suojaa EU-tasolla: ”Luvattomaan tekoälykoulutukseen ja tekoälyllä toteutettavaan jäljittelyyn on puututtava”

Näyttelijäliitto antoi lausunnon Euroopan komission kuulemiseen, jossa arvioidaan EU:n tekijänoikeuslainsäädännön kehittämistarpeita sekä vuonna 2019 annetun DSM-direktiivin toimivuutta. Komissio keräsi sidosryhmiltä näkemyksiä erityisesti teknologisen kehityksen ja generatiivisen tekoälyn vaikutuksista tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien hyödyntämiseen, lisensointiin ja täytäntöönpanoon sekä keinoista vastata näihin haasteisiin.

Lausunnossaan Näyttelijäliitto painottaa, etteivät DSM-direktiivin tavoitteet kohtuullisesta korvauksesta, avoimuudesta ja tasapainoisista sopimussuhteista toteudu vielä näyttelijöiden osalta. Tämän seurauksena näyttelijät eivät käytännössä voi hyödyntää tehokkaasti niitä oikeuksia, joita DSM-direktiivi heille antaa.

Esittävien taiteilijoiden oikeuksia ei suojata riittävästi

Näkemyksiä kerättiin myös generatiivisen tekoälyn koulutuksessa käytettävien teosten lisensoinnista sekä oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksista kontrolloida ja saada korvaus teostensa käytöstä. Näyttelijöille tekoälyyn liittyvät haasteet ovat sekä kiireellisiä että rakenteellisia.

Esittävien taiteilijoiden tallennettuja esityksiä käytetään generatiivisten tekoälyjärjestelmien kouluttamiseen samalla kun tekoäly mahdollistaa esiintyjien äänen, kasvojen ja muiden tunnistettavien piirteiden digitaalisten jäljennösten tuottamisen nopeasti ja edullisesti.

”Nämä kaksi ilmiötä liittyvät läheisesti toisiinsa ja molemmat edellyttävät Euroopan unionin tasolla ratkaisuja, jotka ylittävät nykyisen sääntelykehyksen tarjoaman suojan”, sanoo Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko.

Deepfake-ilmiöön on puututtava lainsäädännöllä

Tekoälyn avulla toteutettava esiintyjien jäljittely, kuten deepfake-kopiot tai äänen kloonaus, aiheuttaa näyttelijöille taloudellista vahinkoa, mainehaittaa ja merkittävää henkilökohtaista haittaa. Tällä hetkellä voimassa oleva EU-sääntely, mukaan lukien DSM-direktiivi ja tekoälyasetus, eivät kuitenkaan tarjoa riittävää suojaa tätä jäljittelyä vastaan.

”Tarvitaan erillinen ja EU-tasolla yhdenmukaistettu oikeus, joka suojaisi esiintyjän kuvaa, ääntä ja olemusta. Oikeuden tulisi olla luonteeltaan omistuksellinen ja yksinoikeudellinen, ja se olisi nimenomaisesti suunniteltu digitaalisen ympäristön ja tekoälyn huomioiden”, Kuusikko kertoo.

Ehdotettu oikeus muistuttaisi niin sanottua right of publicity -oikeutta eli oikeutta kontrolloida oman identiteetin kaupallista käyttöä.

Kohti käyttötarkoitusperusteista tekoälykoulutuksen lisensointia

Näyttelijäliitto ehdottaa, että DSM-direktiiviin sisällytettäisiin selkeä lainsäädännöllinen erottelu audiovisuaalisen teoksen tuottamista ja kaupallista hyödyntämistä varten tapahtuvan kappaleen valmistamiseen ja tekoälyn kouluttamista varten tapahtuvan kappaleen valmistamisen välillä.

”Nämä ovat toisistaan erillisiä käyttötarkoituksia, joilla on erilaiset taloudelliset vaikutukset. Niitä ei tulisi voida niputtaa yhteen yhden sopimuksella toteutettavan oikeudensiirron kautta”, sanoo Kuusikko.

Näyttelijäliitto katsoo, että tekijänoikeuden yhteishallinnointiorganisaatioilla ja kollektiivisella sopimisella tulisi olla keskeinen rooli tekoälykoulutuksen lisensoinnissa sekä opt out -ilmoitusten hallinnoinnissa.

Asiasanat