Hiipunut tv-sarjabuumi selittää näyttelijöiden karut työttömyysluvut vain osittain

Yle julkaisi eilen 20.2.2025 taustoittavan artikkelin näyttelijöiden poikkeuksellisen heikosta työtilanteesta Tunnetut näyttelijät töitä vailla ja palasi aiheeseen myös illan pääuutislähetyksessä. Artikkelissa toimittaja Pia Parkkinen haastattelee useampaa kotimaista näyttelijää, Pihla Viitalaa, Sampo Sarkola, Iikka Forssia ja Satu Tuuli Karhua siitä, miten av-alan ahdinko vaikuttaa heidän työllistymiseensä.

Tunnelmat ovat karut: näyttelijät puhuivat avoimesti työttömyydestä, toimeentulosta ja uudelleen kouluttautumisesta. Moni on työllistänyt itsensä myös muissa töissä kuin näyttelijän ammatissa. Iso kiitos kollegoille haastattelun antamisesta näin vaikeaan ja henkilökohtaiseen aiheeseen liittyen.

Av-ala työllistää tyypillisesti lyhyillä keikoilla

Kilpailu av-alan töistä on kovaa. Pihla Viitala arvioi, että näyttelijä tarvitsisi vuosittain ainakin kaksi isoa roolia, joissa on paljon kuvauspäiviä, jotta kameratöillä pystyisi tulemaan toimeen. Päärooleja ei kuitenkaan riitä kaikille, ja suurin osa näyttelijöistä tekeekin päivän tai parin työkeikkoja av-tuotannoissa. Pelkkä av-alan notkahdus ei siis riitä selittämään näyttelijöiden työttömyyden nousua.

Ja nousua on: vuonna 2024 joinakin kuukausina työttömänä oli jo lähemmäs 30 prosenttia liiton ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeutetuista jäsenistä. Työmarkkinatukea saavien näyttelijöiden määrästä ei ole tarkempaa tietoa. Kuluvana vuonna pelkona on, että joinain kuukausina yli puolet näyttelijöistä tulee olemaan työttömänä.

Teatterit edelleen merkittävin työllistäjä

Näyttelijöiden työllisyystilannetta tarkastellessa on välttämätöntä huomioida kaikki ne alat, jotka työllistävät näyttelijöitä. Näyttelijäliiton arvion mukaan näyttelijöiden tuloista noin 60–70 prosenttia tulee edelleen teatterista ja muilta aloilta tuloja kertyy huomattavasti vähemmän.

Teattereiden rahoituksesta leikkaaminen näkyy näyttelijöiden työttömyyden rajuna nousuna. Teattereiden vos-rahoitukseen kohdistuu tälle vuodelle 4,5 miljoonan euron leikkaus samalla, kun vapaan kentän rahoituksesta säästetään. Lisäleikkauksia povataan jo ensi vuodelle.

Ainakin kuudessa teatterissa on käynnissä tai on jo käyty muutosneuvottelut. Vaikka muutosneuvottelut stressaavat syystäkin kiinnitettyjä näyttelijöitä, joutuvat sopeutustoimien väliinputoajiksi myös freelancer-näyttelijät.

Ulkopuoliset freelancerit jätetään nyt palkkaamatta

Kiinnitettyjen näyttelijöiden lisäksi teatterit ovat työllistäneet ison joukon alalla työskenteleviä freelancereita. Kyse ei ole pienestä marginaalista näyttelijäkunnan sisällä, sillä Suomen 1 300 ammattinäyttelijästä noin tuhat työllistyy freelancereina.

Aikaisemmin teattereissa on ollut näyttelijöille noin 1 100–1 400 vierailutehtävää vuosittain. Nyt luvut näyttävät synkiltä: vierailutehtävien määrä puolittuu tai saattaa pudota vielä radikaalimmin.

Ulkopuolisten freelancereiden kanssa ei tehdä uusia työsopimuksia. Näin teatterit pystyvät sopeuttamaan talouttaan nopeasti – mutta freelancer-näyttelijän näkökulmasta yhä useampi keikka jää tekemättä.

Haasteellinen työllisyystilanne johtaa aivovuotoon

Moni näyttelijä joutuu Ylen artikkelin kollegoiden tapaan pohtimaan toimeentuloaan nyt erityisen tarkkaan. Kokonaan toiselle alalle suuntaava näyttelijä vie mennessään osaamista, tietotaitoa ja kokemusta, joka poistuu niin teattereiden kuin av-alan käytöstä.

Näyttelijän ammatista voi myös olla vaikeaa hypätä toiseen työhön ilman koulutusta tai tarvittavaa osaamista – työttömyystilanne on muillakin aloilla haasteellinen eikä uudelleenkouluttautumista enää tueta.

Leikkausten vaikutukset arvioitava tarkkaan – toteutuvatko säästöodotukset todella?

On selvä, että teattereihin ja vapaan kentän rahoitukseen kaavaillut uudet leikkaukset tulevat vain pahentamaan tilannetta. Näyttelijät peräänkuuluttavat hallitukselta kokonaisvaikutusarviota leikkauksista. Väitämme, että kulttuurin rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset eivät tule säästämään rahaa siinä määrin kuin miltä paperilla näyttää.

Teattereiden toimintaedellytysten heikkeneminen vaikuttaa myös ympäröiviin aloihin (kuten esimerkiksi teattereiden lähellä toimiviin ravitsemus- ja majoituspalveluita tarjoaviin yrityksiin) aiheuttaen lisää tulonmenetyksiä ja tästä johtuvia verotulojen menetyksiä.

Hallituksen tulee harkita leikkauksia uudelleen ja estää teatterialan työllisyyden romahtaminen. Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin kulttuurintekijöitä. Nyt on meneillään kaikkia ammattinäyttelijöitä keskeisesti työllistävien alojen kurimus, jota valtion ei pidä entisestään pahentaa.

Katse kääntyy myös kuntiin. Kuntavaaleissa kannattaakin äänestää ehdokasta, joka puolustaa alueen oman teatterin toimintaedellytyksiä ja tukee paikallista kulttuurielämää. Ei pelkästään näyttelijöiden ammattikunnan, vaan korvaamattoman paikallisen kulttuurin puolesta.

Antti Timonen

Kirjoittaja on Näyttelijäliitto – Skådespelarförbundet ry:n puheenjohtaja. Näyttelijäliiton blogissa julkaistaan ajankohtaisia kirjoituksia näyttelijöiden edunvalvontaan liittyen.

Det här talar vi om: Den dalande TV-serieboomen förklarar endast delvis skådespelarnas karga arbetslöshetssiffror I Skådespelarförbundets blogg lägger ordförande Antti Timonen diskussionerna som förts om skådespelarnas sysselsättning mot sin bakgrund. Timonen påminner om att det inte går att förminska teaterns roll i sysselsättningsdiskussionen. “Enligt Skådespelarförbundets uppskattning kommer fortfarande runt 60-70 procent av skådespelarnas inkomster från teater” säger han. Nedskärningarna i teatrarnas finansiering syns som en kraftig ökning i skådespelarnas arbetslöshet. Under det pågående året är farhågan att över hälften av alla skådespelare kommer att vara arbetslösa under vissa månader.