“Onko se aina vaan käsittelijästä kiinni?” – tuhannen ja yhden luukun tulonhankkimismenon tarinoita

Teksti: Jäsen X
Kuvat: Beyzanur K.

Hei, kolleganne tässä moi. Tulonhankkimismenojen lisääminen veroilmoitukseen on jälleen puhututtanut näyttelijöiden keskuudessa. Myös Näyttelijäliiton suljetussa Facebook-ryhmässä keskustelu on käynyt kuumana. Olkoon tämä jonkinlainen dokumentaatio siitä, miten ammattitaiteilijoihin virkakoneistoissa edelleen suhtaudutaan.

Iso osa keskusteluista koski teatterilippujen korvaamista. Pyysin ryhmässä vertaistukea, kun yksikään laittamistani lipuista (yli sataan esitykseen) ei tulonhankkimiskuluista mennyt läpi, vaikka aikaisemmin niin oli tapahtunut. Tukea tuli, ja vastaavia kokemuksia riitti. Uutena “aseena” verottaja on langettanut 2 prosentin veronkorotuksia.

"Jos emme saa pyydettyjä lisätietoja tai emme hyväksy vähennystä, seurauksena voi olla lisäksi veronkorotus. Veronkorotus on kertaluontoinen seuraamusmaksu siitä, että ilmoittaa tietoja perusteettomasti tai jättää tietoja ilmoittamatta.”

Kiva. No mutta kommentteihin. Vuosikymmenten ajan on pidetty selviönä, että teatterissa ja elokuvissa käynti on osa ammattikuvaamme ja täten verovähennyskelposta. Kuitenkin:

Vaihtelevat käytännöt käsittelijästä riippuen

"Olen saanut tehdä samaa selvitystä kaksi vuotta peräkkäin. Ei konsertti-, teatteri- eikä elokuvalippuja ole hyväksytty. Vaikka olen kirjoittanut hyvät selitykset siitä, miksi ja miten ne liittyvät työhöni."

"Sama juttu täällä, varmaan neljä vuotta peräkkäin, ja joskus on lipuista hyväksytty 50% ja joskus ei mitään, ja ehkä joskus kauan sitten mennyt 100% läpi. Riippuu näköjään ihan siitä että kuka siellä istuu lukemassa just sun keissiä...... 😑😑 Ja sakothan tulee joka kerta koska samasta asiasta on ennenkin sanottu...???? 🙄🙄🙄 Eikä väliä että on joskus hyväksyttykin!"

"Oon vähentänyt lipuista aina 50%, just siks että vaikka menis työn takia katsomaan niin pakosti siitä saa sitä hupiakin sitten kaupan päälle, tai niin he sen asian näkevät. Kerran oon joutunut niitä selvittämään ja läpi meni. Selitin jokaisen lipun auki, mutta lisäsin erikseen jokaisen prokkiksen ja jokaisen esityksen, että minkä takia juuri tämän menin katsomaan juuri tätä roolia varten. Joko ne nukahti sitä selvitystä lukiessa ja vahingossa painoi enteriä, tai sitten siellä oli huumorintajuinen ihminen, joka arvosti näkemääni vaivaa. Ei siinä nyt tuntipalkoille päässyt mutta ei tullut sakkojakaan ja sen jälkeen en ole joutunut tarkastukseen."

"Jouduin vuosi sitten kesällä tähän samaan syyniin. Puhuin vielä puhelimessakin virkailijani kanssa. Enkä siis päässyt keskustelemaan kenenkään toisen virkailijan kanssa, eli lääkäritermein ”second opinion” ei myöskään onnistunut. Virkailija sanoi puhelimessa jotakuinkin niin, että ”Tää nyt vaan näyttää siltä että kavereiden kanssa on viihteellä käyty.” Sanoin että kyse on siitä, että minä työkseni teen sitä viihdettä! Vasta-argumentti oli että ”Joo mä ymmärrän, mutta käsität varmaan miltä tää näyttää.” Mikään noista ei mennyt läpi ja sakkokin tuli
maksettavaksi."

Miksi hyväksytte pianonvirityksen muttei äänenhuoltoa?

Myös kehonhuolto, keikkavaatteet ja muut näyttelijäntyön erityispiirteet aiheuttavat hämmennystä:

"Konserttivaatteista olen ottanut kuvia ja kirjoittanut kuvaukset siitä, milloin ja miten niitä on käytetty, mutta ei. Niitä ei saa vähentää työvaatteina. Ja vielä sakot päälle! Kiva."

"Viime vuonna jouduin selvittämään kaikki kulut. Tuntuu olevan ihan pelkästään käsittelijästä kiinni koko homma. Juttelin pitkään puhelimessa selvitykseni käsittelijän kanssa ja hän sanoi lopulta antavansa mulle 50% kirja-, pääsylippu- ja vaatekuluista, koska olin laittanut jokaiseen kohtaan tarkasti mihin työjuttuun ne liittyivät. Sanoi kuitenkin, että usein ne eivät mene läpi, koska verottajan on mahdotonta todentaa mihin kuluja on oikeasti käytetty. Ainoa täysin varma kuluselvitys oli toimistokulut ja toki työhuonevähennys."

"Mä tein tänä vuonna kolmannen kerran peräkkäin sen *#*%:n selvityksen ja sain tokaa kertaa sakot. Ja nimenomaan selitin juurta jaksain kaiken. Ja vielä pyysin, että älkää sakottako, vaan pliis selittäkää/auttakaa kun en osaa näköjään selittää oikein. Ei menny läpi teatteriliput ei! Eikä mikään kehonhuoltoon liittyvä, vaikka yritin selittää, että keho on instrumenttini, oon kohta 50, tanssijaksi oikeesti vanha, ja että miksi hyväksytte pianonvirittäjän kulut, kun olen muusikko (vaikken pianisti) mutta ette VoiceWell-äänenhuoltoa, vaikka olen laulaja ja puhuja? Ihan villi länsi! Perusteluissa luki, että vaikka työ olisi fyysisesti todistettavasti raskasta, niin ei
hyväksytä."

"Mulla on pitänyt myös selvittää kaks vuotta putkeen noita kuluja ja molemmilla kerroilla on mennyt (huomattavasti vähäisemmät) liput läpi. Oon perustellut sitä sillä, että hain töitä joko kyseisestä teatterista, kyseisen ohjaajan tuotannosta, valmistautunut koe-esiintymiseen kyseisen ohjaajan teokseen tms. Eli lippukohtaisesti kirjannut, miksi juuri sen lipun tulee mennä läpi. Tän lisäksi oon tehnyt seikkaperäisen selostuksen siitä, mistä ammatinharjoittaminen ja ammattitaidon ylläpito koostuu; se mikä on muille viihdettä, on minulle työtä, vaikka vain kuluttaisin sitä katsojan positiosta."

Edes pieni erävoitto

Luettuani kollegoiden kommentteja, päätin ryhtyä vastaiskuun. Lähdin rohkeasti urputtamaan verottajalle asiasta, mikä kannatti: pääsylipuista hyväksyttiin nyt puolet, ammattikirjallisuus ja käsiohjelmat kokonaan. Lisäksi “sakkovero” pieneni 150 eurosta 90 euroon.

Mitä sitten tein toisin?

• Haastoin verottajan tulkinnan siitä, että tulonhankkimiskuluni olisivat
  vähennyskelvottomia elantomenoja.
• Perustelin vähennyskelpoisia menoja monelta eri kantilta:
  • esityksen näkeminen on ammattilaiselle aina oppimiskokemus oman
    ammattitaidon lisäämiseen
  • tutustuminen teatteritaloon, josta olen freelancerina hakemassa töitä
  • nähdä työnäyte ohjaajalta, jolta on hakemassa töitä. Tai näyttelijäkollegoita,
    joiden kanssa tulee työskentelemään
  • nähdä näyttämöllä teksti, jonka kanssa tulee itse työskentelemään myöhemmin
    jossain muualla.
• Toin esille päätösten linjattomuuden ja ennakoimattomuuten vedoten
  näyttelijäkollegoiden kanssa käytyyn keskusteluun.
• Lisäksi monet muut näyttelijät ovat saaneet kohtuullisia päätöksiä kohdentaessaan
  jokaisen kulun yksittäiseen työhön tai keikkaan.

Seuraavat askeleet

On selvää, että tulonhankkimiskuluihin liittyvissä päätöksissä on sattumanvaraisuutta ja kohtuuttomuutta. Asioiden on muututtava selkeämpään ja linjakkaampaan suuntaan. En myöskään lähtenyt kysymään verottajan kantaa tähän kysymykseen. Oletukseni on, ettei se eroasi juurikaan siitä, kun liiton toimiston väki tapasi verottajan edustajia syksyllä 2024 tätäkin asiaa samalla sivuten.

“Verottaja ei voi eikä halua antaa alakohtaisia ohjeita verovähennyksiin. Kaikkien vähennysten osalta jää aina tapauskohtaisesti selvitettäväksi miten vähennys on kohdistunut tietyn tulon hankkimiseen ja lisäksi se, ettei se varmasti ole elantokustannus eli esim. vaatetta tai kosmetiikkaa ei voi käyttää nk. omassa normaalissa elämässä”, kertoo Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko.

Jaadijaa, sanoi virkailija. Oliskohan jo aika tuoda taideammattien arvostus tässäkin 2020-luvun edellyttämälle tasolle, erityispiirteineen kaikkineen, jotta tälläinen vääntö ei olis jokavuotinen stressin ja turhautumisen aihe

Vaikka lähtökohtaisesti olen tekoälyvastainen, käy mielessä, että tuskin tekoäly kuitenkaan tällaisessa voisi olla enää arvaamattomampi kuin virkailija, jolla ei ole käsitystä ammattimme erityispiirteistä? Ehkä ratkaisu löytyisi yllättäen tästä suunnasta.

Edellistä parempaa verovuotta!
Terveisin, Jäsen X

Tämä juttu on kirjoitettu nimimerkillä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Artikkelissa julkaistujen kommenttien yksityiskohtia on muokattu tai poistettu kokonaan yksittäisten henkilöiden anonymiteetin säilyttämiseksi. Teksti ei sisällä veroneuvontaa.